Mitkä ovat kuntalainat ja kuntalainojen tyypit

Jos etsit tapaa sijoittaa rahasi ja tuottaa verovapaa tulo, sinun kannattaa harkita kuntalainojen ostamista. Kunnallisina joukkovelkakirjalainoina kutsutaan myös ”munis” - joukkovelkakirjalainat ovat valtion, kunnan tai läänin liikkeeseen laskemat velkasitoumukset investointien rahoittamiseksi, kuten moottoriteiden, koulujen, sairaaloiden rakentaminen ja muut yleisen edun mukaiset hankkeet.

Ostamalla kunnallisen joukkovelkakirjalainan lainat rahaa valtion tai paikallishallinnon yksikölle ( tiettyjen hankkeiden tukemiseen ), joka puolestaan ​​lupaa maksaa sinulle tietyn määrän korkoa vuosittain tai kuuden kuukauden välein ja palauttaa pääoman sinulle tietyllä Treffi.

Kunnallisten joukkovelkakirjalainojen ostamisella on kaksi suurta hyötyä. Ensinnäkin kunnallisista arvopapereista ansaitsemasi korko on vapautettu liittovaltion tuloverosta ja joissain tapauksissa osavaltion vai paikallisesta tuloverosta - riippuen siitä, asutko laissa liikkeeseen laskeneen valtion sisällä. Toiseksi, mahdollisuutesi menettää ovat erittäin pienet. Vaikka kunnallisia konkursseja ja laiminlyöntejä voi tapahtua ja tapahtuu, niitä on ollut melko harvoin verrattuna yritystodistusmarkkinoiden tilanteisiin. Tässä on erityyppisiä kuntalainoja.

8 tyyppiä kunnallisia joukkovelkakirjalainoja

1. Yleiset velkakirjat

Nämä kunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat liikkeelle laskettujen julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemien hankkeiden, kuten maksullisen tien, tuella. Vaikka jotkin yleiset velkakirjalainat maksetaan yleisistä rahastoista, toiset taataan omistusverotuksella. Entisiin sidostyyppeihin viitataan usein julkisyhteisön ”täyden uskon ja luoton tuella”. ”Yleinen velvoite” tarkoittaa monissa tapauksissa, että liikkeeseenlaskijalla on rajoittamaton valta verottaa asukkaita maksamaan joukkovelkakirjalainanomistajia. On tapauksia, joissa julkisyhteisöllä on rajoitettu verovelvollisuus tai ei lainkaan verovelvollisuutta.

2. Tulolaina

Nämä ovat kunnallisia joukkovelkakirjalainoja, joille sekä pääoman että korkojen maksut turvataan julkisyhteisön tuottamilla tuloilla (yleensä joukkovelkakirjalainanomistajan rahoittamasta hankkeesta) tai veroilla, kuten myynti- tai polttoaineveroilla. Kuitenkin tapauksissa, joissa kunta antaa sitoumuksia putkilinjaksi, kolmas osapuoli on vastuussa sekä koron että pääoman maksamisesta. Valtiollisten yhteisöjen lisäksi voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja yksityisen sektorin yritykset laskevat liikkeeseen myös joukkovelkakirjalainoja.

3. Verolliset kunnalliset joukkovelkakirjat

Kuten nimestä voi päätellä, tämän tyyppisistä kunnallisista joukkovelkakirjoista saatavat tulot eivät ole verovapaita. Kunnan joukkovelkakirjalainat ovat verollisia, kun joukkovelkakirjojen omistajien sponsoroimat projektit eivät tuota merkittävää hyötyä yleisölle. Projektien, kuten stadionien, julkishallinnon korjausrakenteiden ja sijoittajien johtamien asuntojen rahoittamiseen tarkoitetut joukkovelkakirjalainat ovat muutamia esimerkkejä verollisista kunnallisista joukkovelkakirjalainoista.

4. Nollakupongin joukkovelkakirjat

Nollakupongin mukaiset kunnalliset joukkovelkakirjalainat lasketaan liikkeeseen alkuperäisellä liikkeeseenlaskualennuksella, jolloin sekä pääoma että kertyneet korot maksetaan vasta eräpäivänä. Toisin sanoen kuntalainojen ostajille ei makseta korkoa vuosittain tai puolivuosittain; he saavat kertyneet korot pääoman lisäksi eräpäivän päättyessä. Vuotuiset korkoraportit ovat kuitenkin yleensä saatavissa päivittämään joukkovelkakirjojen haltijoita sijoituksistaan ​​ja tuloistaan.

5. Markkina-alennukset

Markkina-alennusjoukot ovat kunnallisia joukkovelkakirjalainoja, jotka ostetaan vähemmän kuin niiden arvo jälkimarkkinoilla. Joukkovelkakirjalainoja voidaan myydä alennuksella eri syistä. Näitä ovat muutokset markkinaolosuhteissa, liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen muutokset, korkojen muutokset tai muut liikkeeseenlaskijaan vaikuttavat tapahtumat.

6. Vakuudelliset joukkovelkakirjat

Kuten nimestä voi päätellä, vakuutetut joukkovelkakirjat ovat kunnallisia joukkovelkakirjalainoja, jotka on vakuutettu kaupallisten vakuutusyhtiöiden laatimilla vakuutuksilla. Jos liikkeeseenlaskija epäonnistuu, vakuutusyhtiö maksaa joukkovelkakirjojen omistajille sekä pääoman että korot. Ennen kuin ostat vakuutetun joukkovelkakirjalainan, ota huomioon sekä liikkeeseenlaskijan että vakuutusyhtiön luottokelpoisuus. Vaikka liikkeeseenlaskija epäonnistuu, et silti saa takaisin sijoitustasi, jos vakuutuksenantaja on myös taloudellisesti epävakaa.

7. Escrowed-er-lainat (ETM)

Kunnallisten joukkovelkakirjalainojen sanotaan olevan "kaatuneet eräpäivään", kun takaisinmaksun liikkeeseenlaskusta saadut varat talletetaan sijoitukseksi riittävän suureksi maksamaan palautettavan liikkeeseenlaskun pääoma ja korot. Joissakin tapauksissa vakuutusyhtiö voi kuitenkin nimenomaisesti varata oikeuden käyttää eräpäivään mennessä eriteltyjä joukkovelkakirjalainoja. Yleensä ETM: n joukkovelkakirjalainat deponetaan valtionkassatilille, missä niitä pidetään suhteellisen turvallisina.

8. Asuntolainat

Asuntolainat ovat erityisiä arvopapereita, jotka on vakuutettu asuntolaina- ja lainamaksuilla. Näitä joukkovelkakirjalainoja voidaan nostaa milloin tahansa asuntoviranomaisen perustana olevien kiinnitysten pääoman palautuksesta. Niitä ei kuitenkaan näytetä osana perinteistä ”puheluaikataulua”.


Suosittu Viestiä